Vaala

Näin on jälleen saatettu yksi juhannus päätökseen ja siirretty muistin syövereihin. Juhannuksen viettopaikkana toimi Santtilan mökki Vaalan kunnassa ja matkamme sinne alkoi perjantaina, hypättyämme Juhon ja uuden kaverinsa Sannan kyytiin luonnollisesti suunniteltua hieman myöhemmin. Matka sujui leppoisasti juhannusjuomia maistellen, Lappi-tietoutta testaten ja kertakäyttökippoja metsästäen. 

Perillä meitä odotti iloinen juhannusseurue, joka oli päättänyt toteuttaa Jyrin pitkäaikaisen haaveen itse tehdystä rosvopaistista. Jyrille oli valmistettu kuninkaallinen kohennustuoli kepakoineen, jotka pääsivät heti käyttöön.

Saavuimme sopivasti myös todistamaan omatekoisen loimulaudan syntyä ja kuolaamaan pian loimuavan lohen perään.

Seuraavaksi oli vuorossa puolijoukkueteltan pystytys, jonka oli tarkoitus toimia vaihtoehtoisena majoituspaikkana. Teltta osoittautuikin ennakoitua pienemmäksi ja köykäisemmäksi, mutta onneksemme emme kuitenkaan raahenneet mukanamme kaminaa kyseiseen tiipiiseen. 

Muiden pystyttäessä telttaa, haaveilin itse läheiselle saarelle pääsystä. Saari ristiytyi Smaragdisaareksi, joka myös Smagardisaarena tunnettiin.

Loppupäivä ja ilta sujui savusaunoen, uiden, juoden, syöden hyvin niin loimulohta, piffejä kuin upeaa rosvopaistia ja nuotiokalaa, kalastellen ja yksinkertaisesti nauttien kesäisestä illasta.

Anni kalasti katiskasta kaljaa.

Rosvopaistikuoppa.

Kuopan täyteaineita.

Pojat uimassa.

Jiipee unohti uimahousut kotiin.

Paistisaalis.

Osa iloisesta seurueesta.

Lauantai alkoi aurinkoisissa merkeissä rantaleikkien, aurinkorasvalla läträilyn ja tissuttelun parissa. Olin onnistunut täysin sivuuttamaan edellisen illan vesikokon, joten sain aamulla tyytyä tiirustamaan kokon rippeitä telineen perukoilta.

Kuumuus yllätti Jyrin ja paita pääsi toimittamaan turbaanin virkaa.

Poikain frisbee-pelien tavoitteena oli kumota edellisen illan viininrippeeni. Onnistui.

Jiipee kehitti uuden kesäpelin: Varpaiden taisto kesällä!

Järven kutsua ei voinut vastustaa.

Jäätelönhimon iskiessä kokosimme kasaan kuskit, jotka eivät olleet vielä korkanneet juhannusjuomiaan ja suuntasimme autot kohti lähintä ABC:tä. Muillakin oli selkeästi iskenyt jäätelönhimo, joten urhoollisimmat jonottajat jätettiin hoitamaan ostokset muiden nauttiessa kesäsäästä nurmikolla. 

Alkupalaksi nautittiin mansikkasuukot.

Ennen jäätelöitä ehdimme rakennella käpylehmiä ja mielikuvituksen laukatessa syntyi käpyistä aikuisviihdettä.

Reissusta palattuamme frisbee-leikit jatkuivat.

Hauskaa oli.

Jäätelö ei täyttänyt täysin mahojamme, joten ruuanlaitto alkoi heti tapettuamme tarpeeksi mökin sisälle kurvanneita sääskiä. Taisin löytää siitä kutsumukseni.

Ruoka maittaa ja maha täyttyy.

Juhon ruokalepopaikkana ja myös innovatiivisena tuolina toimi kottikärryt.

Smaragdisaari-suunnitelmani alkoivat ottaa tuulta purjeisiinsa Santtilan viritellessä meille venhosta pientä veneretkeä varten. Me saimme Vesan kanssa lainaan 30-50 -kiloisille suunnattuja liivejä ja minä päätin olla tippumatta veteen.

Seilori-kaverukset.

Riemuitsin venhosen paljastuttua laituriksi, mutta samaan aikaan hieman jännitti sen ajettavuus. Kurautimme Smaragdisaarelle ja pompittuamme siellä tarpeeksi pitkään paljasjaloin, päätimme kääntää laiturin takaisin kohti rantaa Cut Copyn vielä soidessa siellä. Meidän lautallamme soi My heart will go on poikien näytellessä kuuluisan laivankeulakohtauksen uusiksi. Mainittakoon myös, että ainakin Vesan liivit kannattelivat häntä tarpeeksi, mutta eivät pelastaneet tupakoita hukkumiselta.

Santtilan venearsenaalista löytyi myös purjevene.

Saunan jälkeen oli katiskojen kokemisen aika.

Vesan nestetasapainosta oli pidettävä huoli myös järven keskellä.

Saaliin määrä ja koko ei päätä huimannut, siispä saivat kalaset palata takaisin kotiinsa.

Jyri vesipetoili saunomisen välissä.

Loppuilta sujui samalla tavalla kuin edeltäjänsäkin, vieraita kävi ja meni, mutta tänä iltana saimme seuraksemme myös Jaakon, joka toi mukanaan savustettua ja kuivattua lihaa, nam. Jaakolle itselle taisi tulla jano lihoistaan, koska oli yöksi sijoittanut viereensä koiran juomakupin kokoisen muoviastian vesikupikseen.

Illan viimeisiä ja hehkeimpiä kuvia.

Sunnuntaiaamuna porukka alkoi lähteä ripotellen kotiin, mutta ennen sitä piti pitää huolta, että reitti kotiin on selvä. Jiipeen ja Annin tapauksessa se toteutui kertakäyttölautaseen kynäilemällä.

Ennen kotiin paluuta paistoimme ylijääneet grilliherkut ja siistimme paikat. Tällainen kalansaalis odotti meitä vielä rannassa; suolakaloja nuotiopaikan välittömässä läheisyydessä. Juhannus oli ehdottomasti yksi kesän odotetuimmista ja samalla odotuksensa lunastaneista tapahtumista!

Tällä hetkellä terveiset kantautuvat täältä Saariselältä, jonne lähdin Jyrin seuraksi ja omaa kesälomaani viettämään. Kuuden asteen lämpötila ei aivan vastaa lomaodotuksiani, mutta näimmepä sentään eilen kultavaltauksen aivan sattumalta ja tänään suunnittelin kapuavani Kaunispään huipulle. Jännää!