tiistai 19. elokuuta 2014

Lisää Norjaa

On aika saattaa Norja-tarina loppuun. Hieman ennen saapumista Narvikiin, laskeuduimme unelmamaisemissa kohti Bjerkvikiä ja aakeita rantamaisemia. Vielä pieni mutka rantaviivaa myöten ja eteemme avautui Jyrin kammoksi viimeinen, mutta korkeahko silta ennen määränpäätä. Perillä Narvikissa ryhdyimme paikantamaan bed&breakfast -majapaikkaamme Norumgårdenia, joka kuvien perusteella tulisi olemaan melko hulppean näköinen. Pienen siksakkauksen jälkeen yösijamme löytyi ja meitä oli vastassa ystävällinen ja jokseenkin suomalaiseen tapaan jäyhä mies ohjaamassa meidät omaan huoneeseemme. Varoituksena tässä vaiheessa, heikkojalkaisimmat älköön vaivautuko! Eteisessä eteemme avautui jyrkkä portaikko johtaen suoraan huoneemme ovelle ja millainen huone olikaan kyseessä!

Bjerkvik.

Norumgården! Tuossa sängyssä kelpasi nukkua (vaikka toisaalta autossa nukutun yön jälken olisimme tyytyneet vähempäänkin).

Jyri valloitti heti pation.

Maisemat patiolla olivat kuin Alpeilla.

Viskottuamme laukut nurkkaan, oli aika tankata vatsamme täyteen. Pohdimme ravintolaruokailun ja elämysruokailun vaihtoehtoja ja päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Toisin sanoen kaupan kautta trangia olalla kohti rantaa. 

Majapaikkaamme lähin ranta ei ollutkaan aivan hiekkaranta, vaan lähinnä kalliota.

Kuumaa oli ja kuumemmaksi muuttui kun aloimme väsäämään evästä. Spaghetti Bolognese purkkilihapullilla ja pahoilla tacomaustetuilla makkaroilla, kuinka kulinaristista!

Muut paikallaolijat keskittyivät uimiseen ja nahan käristämiseen.

Kärsittyämme tarpeeksi kuumuudesta, palasimme yösijaamme viilentymään varjoisalle patiolle roseeta nauttien. Vaikka maisemat jo pelkästään patiolta katsottuna olivat erinomaiset, päätimme piipahtaa pienelle iltakävelylle tutkiskelemaan Narvikin muuta antia. 

Skål!

Pation reunakasvillisuutta.

Matkaseurue kokonaisuudessaan.

Rubus idaeus Vene.

Takapihan maisemaa.

Löysimme maisemapaikan ja hurjasti kasvillisuutta peittämässä maiseman.

Iltakävelyllä.

Pusuttelua kirkon edustalla.

Vielä ennen nukkumaanmenoa hämmästelimme Norjan ja Suomen televisioantien yhtäläisyyksiä ja testasimme yläkerran suihkun (vessa huoneestamme löytyi, mutta suihku kerrosta ylempää). Aamulla heräsimme nauttimaan aamupalaa muiden yövieraiden kera. Saman pöydän äärelle kokoontuivat kaikki matkaajat neljästä eri huoneesta omistajien paistellessa munia ja huolehtien palvelun pelaamisesta. Varsin idyllinen tapa aloittaa aamu. Mahat täynnä, laukut pakattuina ja isäntäväkeä kiittäen suuntasimme vielä yhteen ostoskeskukseen ennen kaupungista poistumista. Suunnitelmaan kuului tietenkin oman työpaikan norjalaisversioon tutustuminen. Ostokset tehtyämme syntyi jälleen kaipuu rannalle, joten kurvasimme ennen Ruotsiin päin siirtymistä edellisenä päivänä bongaamallemme uimarannalle. Päätin jättää uimisen Jyrin kontolle ja keskityin ikuistamaan viimeiset näkymät Narvikista muistiini.

Olohuone. Ruokailuhuonetta en viitsinyt kuvata muiden vielä syödessä aamupalaansa.

Meri ja Jyri.

Laiska vilukissa.

Heihei Narvik!

Matkamme jatkui kohti Ruotsia ja ennen maiden välistä rajaa eteemme avautui näkymä paikallisesta mökkikultuurista kallioisella maaperällä. Näkymä oli melko vieras perinteiseen mökki+rantamaisema -yhdistelmään tottuneelle, mutta uusien elämyksien takiahan matkaamme! Ruotsin puolella maisemat muuttuivat melko nopeasti vähemmän jylhiksi, mutta olivat kuitenkin omalla tavallaan erittäin kauniit. Seuraava pysähtymispaikkamme oli Abiskossa, jossa Jyri puolestaan kävi tutustumassa oman työpaikkansa ruotsalaisversioon. Jälleen kerran huikeita ja hieman pelottaviakin maisemia avautui eteemme. Jatkettuamme matkaamme, päätimme etsiä ruokapaikan Kiirunasta ja nauttia keskustan maisemista ennen sen siirtymistä uusille urille. Tämän pysähdyksen jälkeen loppumatka Suomea kohti sujui hitaasti lukuisten tietyömaiden takia aiheuttaen sen, että saavuttuamme viimein Pajalaan Systembolagetin tarjonta mielessämme saimme ikäväksemme todeta liikkeen sulkeutuneen 10 minuuttia aiemmin. Harmiamme lievitti paikallinen ulkoilmatapahtuma, josta kantautui ainakin The Beatlesin sulosointuja livemusiikkina. Pajalasta päätimme jatkaa Yllästä kohti ehtiäksemme edes ruokakauppaan, mutta vain todetaksemme olevamme jälleen myöhässä tehdäksemme enää minkäänlaisia ostoksia. Onneksi matkaeväämme riittivät myös iltapalaksi Oloksella, jonne matkamme päättyi tiistai-iltana.

Viimeiset kuvat Norjasta.

Heihei Norja!

Abiskon kuohuja ihailemassa.

Lähemmäs en uskaltanut mennä.

 


Koska minilomamme Norjaan kattoi vasta hyvin pienen osan maan tarjontaa tai edes sen pohjoisimpia osia, on uusi reissu aivan varmasti tulossa. Kohteet on jo valittu, mutta sitä odotellessa saa nähdä minne päädymme ennen uutta Norjan matkaa..

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Norja

Tasan neljä viikkoa sitten läksimme matkaan Pallakselta kohti Norjaa. Jyri oli luonut meille alustavan roadtrip-suunnitelman, johon sisältyi pari yötä Norjassa ja paluu takaisin Olokselle Ruotsin kautta. Jyrin päästyä sunnuntaina töistä, lähdimme köröttelemään kohti Kilpisjärveä pysähtyen matkalla murkinoimaan Niestapaikassa herkkuhampurilaiset ja ostamaan unohtuneet tulitikut. Saavuttuamme Kilpisjärvelle, ihailtuamme Saanaa tarpeeksi ja todettuamme aikeemme kiivetä sen päälle turhan kunnianhimoisiksi kellonaikaan nähden, päätimme siirtyä Norjan puolelle ja etsiä sopivan tienpätkän yöpymistä varten. Ensimmäisenä yönä olimme suunnitelleet yöpyvämme autossa, koska fobioistani johtuen telttailu ei tullut kysymykseenkään. Yö sujui helteisissä merkeissä vähäisillä unilla, mutta aamulla olo oli yllättävän virkeä. Muistutuksena ensi kertaa varten: muista ottaa kirja mukaan Tytti!

Roadtrip!

Jyri ja sivussa siintävä Ruotsi.

Muotkatakka aka Suomen maanteiden korkein kohta (565,6 mpy). Myös näin korkealta löytyi suveniirikota..

Kilpisjärven mahtava Saana! Kiitos ala-asteen musiikkitunnit.

Sama Jyrin kera. 

 


Niestaa nautittuamme ehdimme ottaa pari turistikuvaa.

Yksityinen tie ei tarjonnut yöpymispaikkaa, joten matkamme jatkui kohti Norjaa.

  
Löysimme sopivan yöpymispaikan rajan tuntumasta Norjan puolelta ja paikalta löytyneistä vaipoista päätellen myös muut olivat sen löytäneet ennen meitä.

Aamulla matkamme jatkui kohti Skibotnin kylää, joka myös typerästi suomennettuna Yykeänperänä tunnetaan. Varsin pian pääsimme osallisiksi tietyömaan iloista ja ledebileistä. Ei käynyt kateeksi työskentely +27 asteen helteissä, mutta maisemat olivat perin huikeat jo tässä vaiheessa. Mielikuvani Norjasta päivittyivät matkan edetessä karusta vuonomaasta unelmien paratiisiksi ja edelleenkin ihmettelen, miten en ole aiemmin maassa vieraillut! 

Huh hellettä, tällä kertaa kesälomalla ei sada lunta.

Sulanut lumi valui kaikista mahdollisista uomista, jolloin vesiputouksia tuntui olevan retkikartastamme poiketen huomattavan paljon.

Skibotnin satamassa. Kesähelteet ja lumimaisemat tulivat tutuiksi tällä reissulla. 

Tuoretta turskaa tiedossa.

Ihanan vilpoisa ranta. 

Molokasvillisuutta.

Jo tässä vaiheessa olin valmis muuttamaan Norjaan.

Miksi suomen kielessä molo saa toisenlaisen merkityksen?

 Ensimmäinen monista pikapysähtymisistä maisemapaikoille.

Minimänty ja maisemapolku.

Ihana mies ihanissa maisemissa.

Kissankelloja.

Simpukoita.

Jatkoimme matkaamme rannikkoa pitkin kohti Narvikia, josta olimme varanneet bed&breakfast -majoituksen seuraavaksi yöksi. Matkan edetessä päätimme muuttaa reittisuunnitelmaamme myötäilemään enemmän rantaviivaa, mikä osoittautui maisemallisesti loistoratkaisuksi. Nautittuamme jäätelöt Sørreisassa jatkui matkantekomme kehnoa tietä myöten aiheuttaen Jyrille päänvaivaa ja minulle upeita maisemaelämyksiä. Matkan varrelle osui hirviemo vasoineen, varsin pelottavia mutkia pitkin vuoristotietä ja lopulta pysähdys kahvitauon merkiksi Sjøvegeniin. 

Ruohikkokatto ja ärsyttävän heijastavat aurinkolasit.

Taukopaikan maisema-antia.

Paarman syötit.

 Sulava vuori.

Matkapossu jälleen mukana!

Tauon paikka jälleen kerran.

 
Sjøvegenin rantamaisemia.

Samoja maisemia toisesta suunnasta.

Ylihintaista kioskikahvia kuumalla terassilla Lillehammerin olympialaisia juhlistavien aurinkovarjojen seurana.

Mutaisa mutta houkutteleva ranta.

Ensimmäinen virallinen vesiputous, jonka löysimme retkikartan avulla. 

Ylen vuolas putous.

Kuvien hitaan latautumisen vuoksi jätän matkakertomuksen tähän, mutta palaan asiaan toisen osan myötä jahka intoa tai kärsivällisyyttä piisaa.