Tiedossa siis jatkotarinaa uuden vuoden matkallemme. Ensimmäisenä iltana Szczecinissä suhteellisen pitkältä tuntuneen junamatkan jälkeen kohtasimme toisen puolalaisen ystävämme, Joannan. Iltaa jatkettiin glögin kaltaisen punaviinijuoman ja puolalaisten vodkien parissa, luonnollisesti sivistyneen eurooppalaisittain. Illalla myös lyötiin lukkoon seuraavan päivän suunnitelmat eli päiväreissu Berliiniin. Aamulla hyvin levänneinä, vaikkakin aikaisin jalkeilla suuntasimme Anian ystävän karttakätköille ja siitä juna-asemalle. Lähestulkoon ensitöiksemme jouduimme jonkinlaiseen passintarkastukseen, Ania mukaan lukien. Onneksemme tulkkimme ja maastopukuisten tarkastajien leppoisa asenne antoi ilmi, että tarkastus oli rutiininomainen, vaikkakin tilanteena erikoinen. Junamatka sen sijaan sujui keskeytyksittä ja suorastaan naurettavan edullisesti: maksimissaan viisi ihmistä matkustaa edestakaisin Szczecinistä Berliiniin ja saa samalla lipulla käyttää kaikkia mahdollisia julkisia kulkuvälineitä vain 28 euron yhteishintaan!
Tutkittuamme Berliinin karttaa jo junassa, ehdimme laatia jonkinmoisen toimintasuunnitelman, joka kattoi oleellisimpien nähtävyyksien tarkastamisen. Hieman päälle kuudessa tunnissa katsastimme seuraavanlaisia kohteita:
'Ensimmäisenä näkymänä maanpinnalla eteemme kohosi Brandenburgin portti, jonka toisella puolella oli jonkinlainen ulkoilmatapahtuma. Aiemmin kuulemamme perusteella paikan päällä oli samoihin aikoihin jokin kristillinen tapahtuma, liekö se kyseessä.
Portin naapurissa sijaitsee Holokaustin muistomerkki, joka lienee muurin jälkeen Berliinin vakuuttavin nähtävyys (ainakin omalla kohdallani). 1,9 hehtaaria erikokoisia kivipylväitä muodostaa upean sokkelon, vaikkakaan ei sellaista johon voisi eksyä.
Jyri muistomerkissä.
Ania ja Tytti vähemmän vakavina. Vaikka muistomerkki näyttää autiolta, se suorastaan kuhisi turisteja kuvaamassa sitä.
Yleiskuvaa paaseista.
Seuraava kohde: Checkpoint Charlie. Sitä ennen näimme jo osan muurista, wuhuu.
Tämä rajavartijan koppi on vain jäljennös, mutta silti näkemisen arvoinen.
Jyri poistumassa iloisena Amerikan vyöhykkeeltä.
Matkalla Berliinin muurin East Side Galleryyn bongasimme tämän patsaan, jonka olimme nähneet jossain extreme-televisiosarjassa. Tämä oli mieluisa yllätys, vaikka emme edelleenkään tiedä, mikä patsas on kyseessä. Kolmen nojailevan tai kenties kinastelevan miehen patsas?
Siltanäkymää muurin vieressä.
Kuuluisa pusuttelukuva ylimääräisellä suukottajalla. My god, help me to survive this deadly love.
Maalauksesta löytyy kaksi vierekkäistä hahmoa, jotka ovat prikulleen meidän näköisiä!
Berliinin joulukuun loppu = Rovaniemen kesä.
Muurin tihrustamisen jälkeen matkasimme Berliinin keskustaan, jossa vastaan tuli muun muassa raatihuone, josta löytyy ilmainen käymälä (kaikille Berliiniin matkustaville tiedoksi).
Herkistelykuva televisiotornin alla.
Viimeisenä nähtävyytenä näimme Olympiastadionin, jonne matkasimme suurin piirtein puoli tuntia. Kiitos yli-innokkaan paikallisen miehen, löysimme itsemme oikeaan U- tai S-Bahniin.
Berliini tuli nähtyä kovin pikaisesti ja mainittakoon, että palaisin sinne mieluusti joskus uusintakierrokselle. Se oli miljoonakaupunki mieleeni, sopivan urbaani olematta täyteen ahdettu. Ehkä tämä ei ollut otollisin turistisesonki, ja siitä olen kiitollinen.
Vielä olisi yksi osa matkakertomuksesta tiedossa, uuden vuoden juhlintaa ja kotiin paluuta. Sitä ennen note to self: ensi kerralla suora lento Rovaniemelle, kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti