Lienee sanomattakin selvää, että kun vaihto-oppilas saapuu uuteen maahan, joutuu hän pitämään esitelmän kotimaastaan. Meidän kohdalla se tapahtui tiistaina, ja tästä esitelmästä suurin osa meistä sai tietää juurikin tiistaina. Edellinen ilta vietettiin ystävänpäiväpileissä Black and White -klubilla ja esitelmä puolestaan pidettiin Green Club tai Pub nimisessä opiskelijabaarissa viereisessä asuntolassa. Siellä saatiin kuulla pitkä esitelmä tsekkiläisten Suomen vaihdosta, jonka jälkeen lavalle nousi kasa suomalaisia kaljat kourassaan ja rohkeimmat eli Jyri ja Vesa pistettiin puhumaan muidenkin puolesta. Esitelmä oli aika sukka, se kertoi lähinnä Ramkista, mutta eipä sentään itse tarvinut laatia sitä, vaan oltiin saatu se valmiina vaihtokoordinaattoriltamme.
Meillä oli asiaankuuluvasti Suomen lippu mukana, kiitos Samin joka oli sen mukanaan tuonut. Jotta se saatiin mahdollisimman hyvin näkyviin, kiinnitettiin se siivousharjan varteen. Ei välttämätä arvokkain tapa esitellä oman maansa lippua, mutta ainakin toimiva.
Eilen saavuttiin osa enemmän ja osa vähemmän väsyneenä kouluun ensimmäisille oikeille oppitunneille, jotka olikin heti alkuun peruttu. Lopulta päätettiin Jyrin kanssa jättää väliin myös ainoa tunti, joka todella olisi pidetty. Onneksi J-P oli meitä toimeliaampi ja kertomansa mukaan Landscape Recreology -kurssi tulee olemaan suorastaan pala kakkua. Saatiin kuitenkin aikaiseksi ilmoittautua kursseille ja noudettua uudet sim-kortit. Vielä en tosin ole saanut aikaiseksi vaihtaa kortteja, mutta eipä täällä oikeastaan tule soiteltua minnekään.
Yhdessä koulun monista rakennuksista saa drinkkejä, voitteko kuvitella! Tyydyin näin alkuun kuitenkin vain ihailemaan maisemia.
Jyri ja Vesa uusien sim-korttien kanssa.
Eilen tehtiin reissu Ikeaan, josta tarttui mukaan yleishyödyllisiä käsipyyhkeitä, kattila ja aterimia muun muassa, sekä tietysti vattustrutsilaastareita. Illemmalla saatiin kutsu mennä juomaan puolalaista viinaa puolalaisten ja ranskalaisten vaihtareiden kanssa. Voin mitä lämpimämmin suositella biisoninruohovodkaa, se ei ole yhtä pistävää kuin suomalaiset kaverinsa, vaikkakin haisi lähinnä märältä koiralta. Siitä jatkettiin iltaa vielä saman kerroksen käytävään, jossa oli espanjalaisten joka keskiviikkoiset sangriapileet. Maksamalla 50 korunaa (noin pari euroa) saa juoda sangriaa niin paljon kuin napa vetää tai kunnes se loppuu. Sotkuista ja epähygieenistä puuhaa vedellä sangriaa omiin kuppeihin suoraan isosta saavista keskellä käytävää, mutta hyvää oli. Lopulta käytiin vielä samaisessa opiskelijapubissa, jossa pidettiin Suomi-esitelmämme. Siellä join reissun ensimmäisen siiderin, niitä on vaikea löytää täältä. Hyvää oli.
Jyri Ikean edessä.
Casa di puolalaiset.
Puolalaisia viinaksia ja Kofolaa.
Tuon sammakon sisältä löytyi ainakin yksi toukka ja ties mitä muita hyönteisiä, jotka lienivät oikeita.
Sangria-kemuista.
Huomenna lähdetään pienelle viikonloppureissulle Wieniin muutaman puolalaisen ja ranskalaisen kanssa. Hyvästi hetkeksi tsekkiläinen hintataso ja tervetuloa rakkaat eurot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti