Ihastuminen tapahtui ensisilmäyksellä: Innsbruck on kaikkea sitä, mitä unelmieni kaupungilta odotan. Se tarjoaa yhtä aikaa urbaania tunnelmaa ja luonnonkauniita maisemia. Saavuimme siis Innsbruckiin perjantaina aamupäivällä ja ensimmäinen päivä meni suurin piirtein maisemia ihastellessa ja hostelleja paikantaessa. Reissuporukka jakautui kahteen hostelliin, joita vaihdettiin päittäin ensimmäisen yön jälkeen. Itse majoittauduimme Jyrin kanssa ensimmäiseksi yöksi eläintarhan tuntumassa sijaitsevaan hostelliin. Illalla suunnittelimme suuntaavamme ihastelemaan maisemia ja jonkin sortin lumilautailutapahtumaa läheiselle Alppi-rinteelle, mutta ihmeellinen, vain luottokortteja huoliva lippuautomaatti pilasi suunnitelmamme hypätä cable carin kyytiin.
Kaupunkimaisemaa.
Kevätkukat olivat jo vallanneet kaupungin.
Hostellin ikkunasta avautui maisema muun muassa läheiselle kirkolle ja Olympialaisissa käytetylle mäkihyppytornille.
Cable car iltahämärässä.
Iltakaffella.
Seuraavana aamuna päätimme sijoittaa Innsbruck-korttiin, joka tarjosi kaikkea mahdollista turisteille yhdellä hintaa. Ensimmäiseksi päätimme paikata edellisen illan epäonnistumisen ja nousimme cable carilla ja gondoli-hisseillä huimiin korkeuksiin yli kahteen kilometriin. Näkymät olivat melkoiset! Sitä seurasi visiitti alppiteemaiseen eläintarhaan, joka jäi huimasti Wienin eläintarhan varjoon. Illemmalla päätettiin vielä huristella turistibussilla mäkihyppytornia ja jotakin paikallista linnaa kohden, mutta valitettavasti kumpaankaan emme päässeet tutustumaan lähemmin.
Lähestulkoon huipulla.
Nuo huiput otimme suunnaksemme.
Minä ja Samuli jouduimme yli-innokkaan hiihtokeskusviihdyttäjän haastateltaviksi.
Jyrillä vähän pelotti huipulla.
Korkeuksissa ja taustalla lisää huippuja.
Samuli bongasi jonkin Alppien kauriselukan noilta seinämiltä.
Jyri oli herrasmies lainetessaan aurinkolasejaan minulle.
Välietappi alas.
Alpenzoon antimia.
Luonnollisesti kamerat kuvasivat karhun tarpeiden toimitusta.
Toinen karhuista osasi rentoutua toisen ravatessa stressaantuneena tauotta edestakaisin altaan reunaa. Se oli lievästi sanottuna surullista katseltavaa.
Kiinni ollut linna.
Jyri pakotettuna poseeraamaan.
Sunnuntaina muiden suunnatessa rinteeseen, jäin itse tekemään koulutehtävää hostellille. Mikään ruumiinosa ei murtunut kellään, vaikka jyrkänteeltä tippuminen ei ollut kaukana eräällä seurueemme jäsenistä. Maanantaina suoritimme pakolliset turistikrääsäostokset suorastaan kesäisessä säässä ja lopulta suuntasimme junalla takasin Wieniin. Välissä jouduimme vaihtamaan junaa ovien lukkiutumisvian vuoksi ja tilalle tullut juna suorastaan tulvi yli ihmisistä.
Kesäpojat.
Pojat ostivat jonkin sortin tirolilaishatut.
Hejdå Innsbruck.
Matka taittui korttia pelaten ja säästä nauttien.
Innsbruckiin on ehdottomasti vielä palattava, sen verran haikeaa se oli jättää taakseen. Seuraavaksi vuorossa kuitenkin Praha ensi viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti