Terve vaan kaikille!
Tämä onkin meikäläisen eli Jyrin ensimmäinen ja todennäkösesti viimenen blogikirjoitus tästä reissusta. Mut parempi myöhään, ku ei milloinkaan!
Elikkäs kyseinen viikko on ollut hyvin paljon toimintaa ja uusia kokemuksia täynnä otsikkona olevan kansainvälisten metsäkisojen ansiosta. Nämä metsäkist järjestetään kerran vuodessa täällä Brnossa ja kisojen järjestelyistä vastaa paikalliset opiskelijat. Kattojärjestönä koko kisojen toiminnalle toimii IFSA eli International Forestry Students Association, joka kattaa koko maapallon metsätalouden opiskelijat. Toisin sanoen isoissa piireissä on pyöritty.
Itse kisasta lyhyesti pientä faktaa. Kisoihin osallistui 13 eri Euroopan maasta yhteensä 14 joukkuetta. Itse osallistujia oli 56 eli jokaisessa joukkueessa kolme metsämiestä ja yksi metsänainen. Meidän joukkue koostui minusta, Tytistä, Vesasta ja J-P:stä. Kyseisiin kisoihin valmistautuminen ei meidän joukkueen osalta ollut mitenkään erinomaisella tasolla, mutta iloista mieltä ja innostusta oli sitäkin enemmän!
Kisat alkoivat siis maanantaina, jolloin päivän epistolana oli ilmoittautuminen sekä cultural programme elikkäs toisin sanoen verkostoituminen muiden kisailijoiden kanssa. Ilta kului makiasti uusia makuja maistellessa. Näihin kuuluivat mm. kettua, supikoiraa ja majavaa grillissä grillattuna. Näistä eniten makunystyröitäni myötäili majavan mehukas liha. Minä ja Tytti tykkäsimme! Jutun juurta illan aikana eniten saatiin kehitettyä Virolaisten kollegojen kans jo senkin takia, kun Vesalla ja J-P:llä oli siinä joukkueessa tuttuja edellisiltä opiskelureissuilta Norjasta. Myös mm. Hollannin ja Saksan joukkueisiin syntyi verkostoitumista.
Toinen päivä ja samalla ensimmäinen kisapäivä lähti käyntiin metsäninventoinnin, puun estimoinnin ja eri sahaustekniikoiden kanssa puuhastellessa. Alunperin tämän päivän piti olla meille vahvin, mutta ei se sitä joka osa-alueella aivan ollut.. Pohjoisen lapsina inventointi levähti käsiin oikeen reippaasti, mutta ensi vuonna osataan suhteuttaa puun kasvu toivottavasti vähän paremmin.
Ensimmäisen kisapäivän lähtötunnelmia.
Inventointia
Vesa estimoi puuta. Täytyi osata arvioida 30 metrin päästä puun pituus, läpimitta, korkeus, puulaji ja tilavuus.
Pokasahan kimpussa meidän joukkueen bodarit. Ihan hyvin se kumminki meni!
Moottorisahan purku-/kokoamiskilpailu.
J-P vaakatukin sahauskilpailussa. Tukin alla olevaan lautaan ei saanut jäädä terän jälkeä eikä kiekosta palaa isoon tukkiin. Toisin sanoen piti sahata puhdas kiekko. Kyseisestä toiminnasta otettiin vielä aika, joten hidastelemaan ei voinut jäädä.
Vesa pystytukin sahauksessa. Tässä oli tarkoituksena saada mahdollisimman tasainen kiekko hyvän ajan kera.
Loppupäivä alkoi mennä liiaksi odotteluksi, joten J-P päätti rakentaa taideteosta.
Toinen kisapäivä eli keskiviikko antoi meille hyvin uudenlaisia kokemuksia ja ainakin henkilökohtaisesti odotin kyseistä päivää kuin kuuta nousevaa! Päivän aiheena oli siis haulikko- ja ilmakivääriammunnat. Joukkuellamme ei näistä lajeista juurikaan kokemusta löydy, ilmakivääriä lukuunottamatta, joten kokemuksia kartuttamalla pyrimme kohtuullisiin tuloksiin. Omasta puolestani voin sanoa, että tämä päivä oli kisapäivistä ehdottomasti paras!
Tiimimme tustumassa Battery ammunnan saloihin.
J-P ampumassa Battery ammuntoja.
Pässi.
Tytti päätti hajottaa ammuntoja varten olevat kiekot omalla tavallaan.
J-P skeetiä ampumassa.
Sama laji, eri mies.
Tyttikin tohti asettua rohkeasti piipun taakse!
Omien suoritusten jälkeen oli taas hyvää aikaa kattella muiden suorituksia.
Lämpötila oli joka kisapäivä yli hellerajan, joten makia oli paistatella joka päivä ulkona.
Keskiviikko illan musical suprise osoittautui discoksi, joten tunnelma oli sen mukaan kohillaan!
Vain omistajat puuttuu.
Viimeisen kisapäivän elikkäs torstain topickina oli suunnistus ja erinäisten kasvien, puiden, eläinten ja tuholaisten tunnistus. Kielenä oli tietenkin latina, joka tuotti meille samantien harmaita hiuksia, koska koulussamme opetellaan vain 100 kasvia eikä 12 sivua lattareita, jotka nokkamme eteen laitettiin. Tästä masentuneena päätimme yrittää parhaamme ja hieman sekavin tunnelmin suuntasimme kohti metsikköä. Lopputulos oli, kuten varmasti osasi odottaakin, yhtä sekava kuin lähtökohtakin. Muutamien harhailujen jälkeen löysimme perille maaliin. Paperiinkin olimme saaneet muutamia oikeita vastauksia, mutta eipä niillä kovin pitkälle tämän tasoisessa kilpailussa pötkitty. Emme antaneet sen masentaa meitä, koska tänä päivänä näimme parhaiten Tshekin metsiköitä pääsimme nauttimaan luonnon helmassa olemisesta oikein kunnolla!
Kolmannella rastilla tutkimassa epätoivoisesti tuholaisia.
Michalin isännöimällä rastilla tutkailimme elukoiden kalloja ja täytettyjä lintuja.
Toiseksi viimeinen rasti sisälsi elukoiden leukaluita, joista täytyi tunnistaa laji ja ikä. Samalla rastilla oli myös mineraalit sekä eläinten jälkien tunnistus.
Hieman eksyneenä yritämme löytää apuja paikallisista suuntimista.
Tytille päivä oli rankka pitkien ylämäkien ja paahtavan ilman aiheuttamana. Urhollisesti hän kuitenkin jaksoi koko matkan meidän mukana.
Torstain kisapäivän loputtua oli itselläni ja kuudella muulla Suomalaisella opiskelijalla tunnelma kohillaan, kun valmistauduimme illalla alkavaan Suomi-Tshekki Euro Hockey Tour matsiin. Meillä oli sen verran hyvä tuuri käynyt, että kyseisenä viikolla oli Brnossa kyseiset skabat mittelöitävänä, joten tämä oli hyvää esimakua ensi viikonlopun MM-kisoja varten jonne olemme myös säntäämässä. Lopputuloksena Suomelle oli tarjolla vain lämmintä kättä, mutta kokemuksena oli huikeata olla melkein ainoina Suomalaisina kannattajina kannustamassa omia leijonia. Löysimme koko katsomosta noin 10 muuta suomalaista kannattajaa, joista niistäkin osa oli Tshekkiläisiä, jotka vain tykkäsivät kannustaa mielummin Suomea kuin Tshekkiä. Ei sinänsä yllätä. Paikkamme oli seisomakatsomossa, jossa tunnelma oli todella korkealla eikä tunteen purkauksiltakaan vältytty. Suomen ollessa johdossa 1-0 Yhdellä Tshekkiläisellä kannattajalla naksahti sen verran päässä, että päätti repästä meikäläisen päästä lätsän omaan käteen ja heittää sen alemmas katsomoon. Itseä ja muita kannattajia toiminta lähinnä huvitti, mutta valitettavaa, että toisille urheilu on vähän turhan totista.
Kisapoppoo Brnoon keskusaukiolla.
Sami ja Suomenlippu.
Pojat katsomossa. Tiivistä oli!
Tupa oli täysi!
Pelin jälkeen oli tiedossa vielä international evening, johon olimme tehneet lihapullia, saaneet Suomesta avustuspaketti, johon kuului erilaisia salmiakkeja ja suklaata. Lisäksi pöydältä löytyi kuivalihaa, Finlandia vodkaa kahdessa eri muodossa sekä mölkky, jota opetimme pelaamaan monille kansallisuuksille.
Myös muilla joukkueilla pursusi pöydät täynnä herkkuja, joista ei valitettavasti ole nyt kuvia. Sen voin kuitenkin sanoa, että erikoisin asia, mitä illan aikan löytyi, oli majavan kives snapsi, joka voitti muut antimet helopsti pahimman maun kategoriassa.
Meidän pöytä
Kokonaisuutena kisat olivat erittäin mahtava kokemus, josta on muisteltavaa vielä pitkäksi aikaa. Etenkin kaikkien uusien kavereiden saanti uusien kokemusien esimerkiksi ammunnan osalta oli mukavimpia asioita viikossa.
Tänään onkin sitten aika lähteä käymään ensimmäisen kerran Tshekkiläisen ystävämme Zdenekin kotokylässä, jossa hän on luvannut meille barbeque illallisen ja huomiselle päivälle jotain pääsiäisen paikallisia traditioita. Innolla siis matkaan kohti uusia kokemuksia!
Jyri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti